Koulutusohjaajat

Kerhon agilitykoulutusohjaajilla on Suomen Agilityliiton myöntämä koulutusohjaajakortti, joka myönnetään yli 18v. koulutusohjaajan peruskurssin käyneelle. Lisäksi kerhon koulutusohjaajana voi toimia myös kilpaileva aktiiviharrastaja, joka on toiminut apuohjaajana vähintään puoli vuotta. Apuohjaajana voi toimia kerhon aktiiviharrastaja. Koulutusohjaajat ja apuohjaajat toimivat vapaaehtoisina, eikä heille makseta palkkioita. Talvella kouluttaville hallikausi (yhdelle koiralle) on maksuton. Kesäkaudella kouluttavat saavat koulutuksistaan 2 talkoopistettä.

Jos sinua kiinnostaisi toimia koulutusohjaajana kerhossa, niin ole yhteydessä osoitteeseen hskk.agility at gmail.com.


koutsiaija.JPGAija Huhtala

Olen toiminut kerhomme agilitykoulutusohjaajana vuodesta 2007, jolloin suoritin agilitykoulutusohjaajan kurssin. Olen syntynyt vuonna -84, asun perheeni kanssa Riihimäellä. Perheen nelijalkaiset jäsenet ovat suomenlapinkoirat Leevi (uros s.18.3.2004) ja Pipsa (narttu s.21.8.2006) sekä espanjanvesikoira Noppa (uros s.11.4.2013). Agilitya olen harrastanut kaikkien koirien kanssa. Olen myös kilpaillut epäsäännöllisesti ja tällä hetkellä aloitellaan kisauraa Nopan kanssa. Leevi on jo jäänyt agilitysta ”eläkkeelle” ja Pipsankin kanssa treenaillaan vain pienimuotoisesti kotipihalla, eli treeneissä käyn vain Nopan kanssa. Agilityyn olen tutustunut ensimmäisen kerran n. vuonna 1998 ensimmäisen koirani Marsan (welsh corgi pembroke, narttu) kanssa. Koulutusohjaajana toimiminen on todella kivaa ja kehittävää puuhaa, aina oppii itsekin ja on hienoa nähdä koirakoiden kehittyvän!


koutsielena.jpgElena Nisula

Aloitin agilityn vuonna 2005 perheen x-rotuisen Demin kanssa. Kilpailuihin uskaltauduimme ensimmäinen kerran vuonna 2007 ja siitä lähtien olen kilpaillut aktiivisesti. Demin jäätyä eläkkeelle harrastuskoiran saappaita täyttämään saapui novascotiannoutaja Riesa. Riesan kanssa aloitimme kilpailemisen vuonna 2011 ja tätä nykyä kilpailemme arvokisatasolla medi3-luokassa.

Kouluttamisen aloitin syksyllä 2009, koulutusohjaajan peruskurssin suoritin alkuvuodesta 2010.



koulutusohjaajaterhi.JPGTerhi Puusniekka

Koiraharrastukseni alkoivat vuonna 2006, kun otin ensimmäisen oman koirani. Saksanpainenkoira Jenan kanssa kävimme pentukurssit ja sen jälkeen on harrasteltu aktiivisemmin mm. tokoilua, hakua ja jälkeä. Agiharrastukseni aloitin toisen koirani jackrusselinterrieri Mimmin kanssa alkuvuonna 2009.
Harrastus oli hetken tauolla vuonna 2010 kun Mimmi sai pennut, joista yksi jäikin sitten meille... Eli nyt treenaan kahden russelini kanssa agia (Mimmin ja Pepen).
Apuohjaajana aloitin syksyllä 2011.


koulutusohjaajat_Timo.jpgTimo Ruuttunen

Ensimmäisen koirani hankin itselleni jo 1980 luvulla, mutta agilityyn tutustuin vasta aikuisiällä. Agilitystä piti alunperin tulla tyttärelleni harrastus, mutta laji veikin vanhan harmaapartaisen miehen mukanaan. Aktiivinen harrastus alkoi 2007 ja lähes alusta alkaen olen kilpaillut säännöllisesti. Olen edustanut seuraamme joukkuekisoissa SM- ja pm-tasolla medi luokassa suomenlapinkoirani Pörrin kanssa useampana vuotena. SM-  finaaleihin olen selviytynyt vuosina 2012 ja 2014 ja paras arvokisasijoitukseni  on Tampereelta SM agi sija 8 / 216.

Agilityssä on tapahtumassa lähiaikoina sukupolvenvaihdos: suomenlapinkoirani Otavan alkaa olla kisavalmis.

Kouluttajana olen toiminut muutamia vuosia. Olen käynyt sekä agilityn koulutusohjaajan perus- ja jatkokurssin että ratamestarikurssin. Motto kisoihin ja harjoituksiin: "hauskaa, turvallista ja palkitsevaa"


koutsivappu.JPGVappu Takala

Aloitin agilityn HSKKn alkeiskurssilla vuonna 2012 espanjanvesikoirani Neron kanssa. Nero oli erittäin pätevä aksakoira ja kahden vuoden aikana nousimme kakkosiin ja vain yksi luva puuttui kolmosiin noususta. Nero joutui kuitenkin jäämään varhaiseläkkeelle terveydellisistä syistä kesällä 2014. Agilityharrastus kuitenkin jatkuu 2-vuotiaan shelttini Soran kanssa. Sora on alkanut tekemään agilityn alkeita heti pennusta asti, mutta kiire ei ole ollut. Olemme kisanneet muutaman startin verran medi1-luokassa. Koulutusohjaajakurssin käyn alkuvuonna 2015.


koutsiemma.jpegEmma Roberts

Harrastus alkoi seitsemännellä luokalla HSKK:n alkeisryhmällä ja silloisella perheemme kultaisella noutajalla, Petzyllä. Etenimme jatkokurssille, mutta talvella koiralla todettiin kyynärniveldysplasia. Harrastus loppui siihen. ”Aikuisena”, aloitin harrastuksen uudelleen ihka omalla koirallani, espanjanvesikoira Ronjalla. Hyvä agilitykoira sytytti himoni lajia kohtaan uudelleen ja Ronjan kanssa onkin koettu yhtä sun toista. Hyvä ja fiksu agikoira, kun on erittäin stressiherkkä.  Esp.ves.Sara tuli toiseksi kilpakoirakseni ja menestyi agissa hyvin, kunnes atooppinen allergia puhkesi. Jatkuvan lääkityksen takia en voi kilpailla, mutta kirmaamme yhdessä kentällä silkan ilon vuoksi. Sattumien kautta tuli kolmas koirani esp.ves. Marvin. Tämä hiomaton, mutta säihkyvä timanttini näyttää vielä taitomme tulevaisuudessa.  Kolmas kerta toden sanoo! Valmentamisen aloitin kesällä 2013.


koulutusohjaajat_jannika.jpgJannika Salminen

Aloitin agilityn vuonna 2011 cockerspanieli Jedin kanssa ja laji vei heti mukanaan. Tällä hetkellä kisaamme mini3-luokassa. Jedin rinnalle uudeksi harrastuskaveriksi on kasvamassa toinen minikoira, parsonrusselinterrieri Han, jolle treenataan lajin perusosaamista kuntoon. 
Olen kouluttanut vuodesta 2014 vetäen ryhmiä alkeiskurssista kilpaileviin sekä käynyt koulutusohjaajan perus- ja jatkokurssit vuonna 2015.

koutsimatti.jpgMatti Tynkkynen

Aloitin agility harrastuksen vuosituhannen vaihteessa staffi Emmin kanssa. Silloin säkäluokkia oli vain kaksi – minit ja maksit. Alkuun kisasimme mineissä ja sääntömuutosten jälkeen medeissä. Vuosina 2002-2004 Emmi valittiin seuramme agilitykoiraksi.

Emmin jälkeen jatkoin medi luokassa staffi Tarmon kanssa. Tarmokin valittiin seuramme agilitykoiraksi vuosina 2008-2009. Paras saavutuksemme Tarmon kanssa oli vuoden 2009 MM-karsintojen 15. sija.

Toistaiseksi viimeisin staffi jonka kanssa kisasin oli Millie. Millie oli kisoissa yleisön hauskuttaja ja usein nopein radalla, mutta tuloslistalla hännillä.

Viiden staffin jälkeen perheessämme on nyt 2 kelpietä. Iisan kanssa kisaamme tällä hetkellä maksi 2-luoksassa. Luokkanousu on yhtä LUVAa vaille. Nuoremman Oscarin kanssa olemme vasta aloittaneet agility harrastuksen. Kummankin koiran kanssa harrastamme myös tokoa ja näyttelyissäkin tulee käytyä.

Olen myös aiemmin toiminut seurassamme agility kouluttajana ja nyt muutaman välivuoden jälkeen olen taas mukana.


raisakoutsi.jpgRaisa Saviaho

Aloitin agilityn edesmenneen kk kettuterrierini Rekun kanssa 2005. Kilpailimme Suomessa ja ulkomailla asuessamme Singaporessa ja Sveitsissä, jossa Rekku kisasi viimeiset eläkeläissarjan kisansa 11 vuotiaana. Suomeen palattuamme olen harrastanut lainakoira Nanan kanssa. Aloitimme kisaamisen 2016 ja olemme nyt 2. luokassa.

Koulutusohjaajana toimimisen aloitin apuohjaajana HSKK:ssa kymmenen vuotta sitten. Toimin koulutusohjaajana myös asuessamme Singaporessa. Koulutusohjaajakurssin kävin 2015, ja olen sen jälkeen vetänyt omaa viikko ryhmää säännöllisesti. Koulutusohjaajana toimiminen opettaa ja antaa paljon, kiitos kaikkien ihanien ja taitavien ohjaajien ja koirien :)


koutsijulia.jpgJulia Heiskanen

Aloitin agilityn 2013 valkoisenpaimenkoiran Elviksen kanssa. Siitä lähtien ollaan joka kaudelle päästy treenaamaan ja kehittymään. Kiva harrastus on vienyt mennessään ja iloisena otin vastaan apukouluttajan paikan kesällä 2015. Apukoutsina toimin 2015 kesän ja talvikauden 2015 sekä 2016 kesän. Syksyllä 2016 suoritin agilitykoulutusohjaajan kurssin ja nyt talvikauden olen ensimmäistä ryhmää kouluttanut yksin. Koulutusohjaajana toimiminen on todella mukavaa touhua, samalla kun autan koirakoita suoriutumaan turvallisesti, vauhdikkaasti ja estevarmasti, opin myös itse joka viikko uutta. Tavoitteeni kouluttajana on vahvistaa koirakoiden estevarmuutta ja sitä kautta rakentaa vauhtia koirakoihin.